09 612 40 300 abilis(at)abilis.fi LAHJOITA
"Kanssamme autat siellä missä tarve on suurin"
Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090. Kiitos, että välität! ❤

Protected: Новости

Page Cap

Vammaisten asiantuntemus mukaan ilmastotoimien suunnitteluun

Ilmastonmuutos heikentää haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämänedellytyksiä. Kyky sopeutua muutoksiin ja vaikuttaa omalta osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaan vaihtelevat.

Köyhimpien maiden maaseutujen vammaiset ovat riippuvaisia luonnonantimista ja erittäin haavoittuvaisia sään ääri-ilmiöistä. Maailman köyhimmät asuvat yleensä alueilla, jotka ovat muita alttiimpia esimerkiksi kuivuudelle ja tulville. Kaikilla köyhien maiden vammaisilla ei ole itse mahdollisuuksia parantaa selviytymiskykyään. Kuitenkaan ilmastokeskustelussa heidän äänensä ei juuri näy, ei kuulu.

On toki ymmärrettävää, etteivät ilmastoasiantuntijat voi olla asiantuntijoita samalla myös yhdenvertaisuuskysymyksissä, kuten vammaisten oikeuksissa. Kun kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi keskustellaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, olisi syytä ottaa mukaan varautumissuunnitteluun yhdenvertaisuustyön eri asiantuntijoita, kuten kehitysmaiden vammaisten erityiskysymyksiin perehtyneitä ihmisiä. Suuren muutoksen edessä pienen ihmisen on tultava nähdyksi ja kuulluksi.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen liittyvät ratkaisut näyttävät erilaisilta eri ihmisten näkökulmista. Vammattoman aktiiviliikkujan maailma toimii eri tavalla kuin vammaisen. Kaikki elinympäristöömme vaikuttavat ratkaisut koskevat myös vammaisia, joten vammaisten ääni on nostettava mukaan ilmastokeskusteluun.

Vastaavasti tietysti vastuu ympäristöstä ja ilmastosta kuuluu vammaisille siinä missä muillekin. Vammaiset ihmiset ja vammaisjärjestöt tarvitsevat lisää tietoa ympäristö- ja ilmastoasioista. Koulutusta ja tietoisuutta lisäämällä vammaisilla on parempi mahdollisuus muuttaa maailmaa paremmaksi ja pitää samalla huolen siitä, että valitut toimet eivät heikennä vammaisten asemaa. Suomessa kysymykset liittyvät pitkälti liikkumiseen ja asumiseen, kehitysmaissa kysymys alkutuotannosta on olennaisempi.

Ilmastonmuutoksen seuraukset koettelevat kaikkein vakavimmin köyhiä kehitysmaita. Suomi tukee kehitysmaiden ilmastotoimia osana kehitysyhteistyötä. Euroopan parlamentti on kirjannut ilmastonmuutoksen aiheuttavan muun muassa myrskyjen, pyörremyrskyjen, tulvien, maanvyörymien, helleaaltojen, kuivuuden, veden niukkuuden ja metsäpalojen yleistymästä. Näiden alta pitäisi kaikkien pystyä hengissä pakenemaan.

Ilmastonmuutos aiheuttaa myös hitaasti eteneviä katastrofeja, kuten merenpinnan nousua, rannikoiden eroosiota, suolaantumista, asteittaisia muutoksia sademäärien jakautumisessa, ikiroudan sulamista sekä eläin- ja kasvipopulaatioiden taantumista. Nämä ilmiöt uhkaavat ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista ja siksi kaikki ihmisoikeusasiantuntijoiden näkökulmat on syytä sisällyttää ilmastopolitiikkaan. Tämä koskee myös vammaisten ihmisten oikeutta elämään, veteen ja sanitaatioon, ruokaan, terveyteen ja asumiseen.

Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös kotitalouksien ruokaturvaan – asiaan, jonka moni suomalainen on tottunut ottamaan itsestäänselvyytenä. Kehitysmaissa ruokaturva on edelleen pitkälti naisten vastuulla. Tämä pätee myös vammaisiin. Koska Suomella on erityistä osaamista kehitysmaiden vammaisten oikeuksien edistämisessä, kannattaa se osaaminen ottaa käyttöön myös ilmastotoimia tuettaessa. Näin kehityspolitiikkamme on johdonmukaista.

Rosa Meriläinen
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry pääsihteeri
Abilis-säätiön kummi

Silva Belghiti videotervehdys

Hei! Olen Silva Belghiti, viittomakielinen näyttelijä ja Abilis-säätiön kummi jo neljän vuoden ajan! Kuinka ryhdyin Abilis-säätiön kummiksi? Kun opiskelin Teakissa, minua haastateltiin näyttelijänurastani kuurona, samalla minulle kerrottiin Abilis-säätiöstä. Minusta säätiön toiminta vaikutti tärkeältä. Myöhemmin minua pyydettiin säätiön kummiksi ja vastasin mielelläni kyllä!

Kuinka tutustuin kummina säätiöön? Matkustin säätiön työntekijöiden kanssa Ugandaan keväällä 2019. Olimme viikon tutustumassa eri projekteihin, joita Abilis-säätiö rahoitti. Tutustuimme eri projekteihin. Projektirahoituksella vammaiset ihmiset ostivat esim. tavaroita tai eläimiä (lehmiä), jotta he pystyisivät selviämään itsenäisesti. Matka oli mieleenpainuva ja kokemusrikas. Viikon aikana oli paljon ohjelmaa, päivän aikana 2-3 projektivierailua. Katselimme ja tutustuimme erilaisiin projekteihin. Erityisesti yksi projektivierailu jäi mieleeni ja sydämeeni, sillä kävimme kuurojen koulussa. Olen itse kuuro, joten samaistuin heihin helposti. Oli ihana nähdä paljon kuuroja lapsia viittomassa. Myös lapset näkivät, että olen oikea kuuro ja pystyn matkustamaan. Tämä on tärkeä esimerkki näyttää heille.

Abilis-säätiö voitti ansaitun maailmanparantajapalkinnon viime keväänä! Abilis on konkreettinen toimija, jonka rahoittamat projektit vaikuttavat kehitysmaissa yhteiskuntaan, missä vammaiset ihmiset hyväksytään ja kaikkien ihmisten ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

Vapaa kansalaisyhteiskunta tarvitsee puolustajia – olkoon Suomi sellainen

Kehityspolitiikka on hiljalleen taas nostanut päätään koronakriisin pitkittyessä. Kehittyvien maiden talousvaikeudet ovat paikoin syventyneet, ja terveyserot ovat rokotteiden jakelussa ilmeisiä. Nyt on syytä kuunnella erityisen tarkalla korvalla kehitysyhteistyötä tekeviä kansalaisjärjestöjä.

Abilis tuntee ne ihmiset, joiden kanssa se kehittyvissä maissa vammaisten ihmisoikeuksia edistää. Työssä noudatetaan Kalle Könkkölän periaatetta ”ei mitään meistä ilman meitä”. Järjestöjen asiantuntemuksen ansiosta suomalainen kehitysyhteistyö voisi paremmin pitää huolen siitä, ettei kehitystä yritetä viedä, vaan edistää yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.

Olen tavannut niitä paikallisia vammaisaktiiveja, jotka Abiliksen tuella ovat itse nousseet johtoon, edistämään vammaisten ihmisoikeuksia, koulutusta ja toimeentuloa. Se on vaikuttavaa ja käytännöllistä, noustessaan ihmisten tarpeista ja nojatessaan niihin mahdollisuuksiin, joita paikan päällä oikeasti on.

Kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo on arvioinut välitodistuksessaan Suomen hallitukselle, ettei hallitus ole johdonmukaisesti kaikkien yhteistyömaiden kanssa ottanut esiin vapaan kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumista. Fingon mukaan Suomessa kansalaisjärjestöt on kyllä otettu mukaan laatimaan selontekoa kehityspolitiikan ylivaalikautisista periaatteista, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä Afrikka-strategian kuulemisprosesseissa on ollut ”haasteita”. Tässä tapauksessa epäilen, että Fingo käyttää kiertoilmausta ja tarkoittaa, että kuulemisprosesseissa on ollut puutteita tai ongelmia.

Kansalaisjärjestöjen rahoituksen osuus kehitysyhteistyöstä on yhä matala. Suomessa järjestöt saavat edelleen noin 10 prosenttia varsinaisesta kehitysyhteistyön rahoituksesta. Vuonna 2015 osuus oli lähes 15 prosenttia eli suunta on ollut laskeva. Tälle ei ainakaan julkisuudessa ole esitetty perusteita. Juuri vapaa kansalaisyhteiskunta on omiaan nostamaan vapaata, valtioista riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa, missä ihmiset itse yhteistoiminnalla rakentavat parempaa maailmaa.

Fingo myös arvioi, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ei huomioida riittävästi kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemista. Toki kotimaassakin on tarpeen pitää huolta siitä, että kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset ovat asialliset ja toisaalta julkisia varoja saavien järjestöjen rahoituksen kriteerit avoimia ja läpinäkyviä, niiden työ todistettavasti vaikuttavaa.

Valtionavustusjärjestelmää kansalaisjärjestöille ollaankin uudistamassa valtiovarainministeriön vetämässä suurhankkeessa. Sen myötä pystytään nykyistä paremmin kertomaan kansalaisille, mitä valtionavustuksilla saadaan aikaan. Abilis-säätiö seuraa oman rahoitustoimintansa vaikutuksia ja kehittää edelleen seurantajärjestelmää, joka tunnistaa yksilön elämästä alkavat muutokset. Kaiken ytimessä on myönteinen suhtautuminen vammaisuuteen.

Suomen tulee puolustaa kansalaisyhteiskunnan vapautta ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä sekä kotimaassa, että nykyistä pontevammin myös osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.

Rosa Meriläinen
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry pääsihteeri
Abilis-säätiön kummi

Abilis on maailmanparantaja

Minä uskon, että jokaisella ihmisellä on sisäinen maailmanparannusvietti, joka toimii arvokompassina – jos vain elämän kolhut ja kehnot olosuhteet eivät sitä riko. Meille hyväosaisille suomalaisille syy maailmanparannusvietin näivettymiseen on yleensä kyynistyminen. Koska maailmanparantaminen on niin vaikeaa ja hidasta, siihen menee usko ja toivo.

Olen vuosia pitänyt lobbauskouluja eli opastan yhteiskunnallisen vaikuttamisen saloihin. Se, kun näkee oman vaikuttamistyönsä tuloksen, on paras lääke kyynistymistä ja toivottomuutta vastaan. Kyynisyyteen voi langeta johtavassa asemassa oleva ihminen siinä missä syrjäytynytkin.

Vammaisten oikeuksia edistävä Abilis-säätiö sai ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden 2021 maailmanparantaja -palkinnon, jonka jakoi suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Tunnustuksen kriteereissä olennaista on, että palkitun henkilön tai yhteisön toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa.

Minä uskon, että jokainen ihminen on merkittävä ja epäitsekäs, jos vain hänen ympärillään on ihmisiä, jotka tukevat ja kannustavat. Kun kokee itsensä merkittäväksi ja arvokkaaksi, tulee nähdyksi ja kuulluksi, myös rohkaistuu antamaan muille. Avuliaisuus ja hyvän tekeminen palkitsevat tekijäänsä, mutta kaikki eivät usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa.

Yksin on vaikea päästä alkuun. Siksi lobbauskoulujeni lähtökohta on se, että kannattaa vaikuttaa yhteiskuntaan yhdessä muiden kanssa. Järjestöt ovat tätä varten syntyneitä: jotta löytyisi yhdessä tekemisen ilo ja voima. Koska isojen haasteiden edessä on jaksettava parantaa maailmaa pitkään, opeteltava paljon asiantuntijatietoa ja tavattava tuhottomasti ihmisiä, työtaakkaa on hyvä jakaa, jotta maailmanparantaminen ei muutu ilottomaksi suorittamiseksi, joka vain ahdistaa ja väsyttää. Tiedän kyllä, että järjestötyössä on moni vapaaehtoinen uupunut.

Abiliksen toiminnan ytimessä on kehitysmaiden vammaisten voimauttaminen toimimaan yhdessä ja omassa asiassaan. Kukin voi itse astua johtoon, ryhtyä maailmanparantajaksi. Ole kuin Abilis: luota ihmisen kykyyn ja voimaan. Toimi yhdessä heidän kanssaan, joilla on samoja tavoitteita.

Kun näkee, miten vammaiset naiset astuvat esiin kadulle ja johtavat mielenosoitusta omien oikeuksiensa puolesta, näkee ja tuntee merkityksen ja arvon. Kun vammainen nainen saa työn ja toimeentulon, itsenäisyyden ja arvostuksen yhteisönsä silmissä, jaksaa takuulla jatkaa maailmanparantamista.

Kamalintahan on se tunne, kun kokee oman työnsä valuvan hukkaan. Näinkin järjestöelämässä joskus käy. Vaikka miten on vaikuttanut kaikkien oppien mukaan, rahat silti leikataan. Silloin on itse haettava yhteisöstä ja yhdessä tekemisestä voimaa. Keskusteltava liittolaisten kanssa siitä, miten seuraavat vuodet olisi viisainta toimia, jotta maailma paranisi. Sitten vain: yhdessä ja eteenpäin!

Maailmanparantamisessa tarvitaan kaikkia ja jokainen voi olla siinä hyvä. Luota omaan arvokompassiisi ja merkitykseesi.
Rosa Meriläinen
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry pääsihteeri
Abilis-säätiön kummi

DIDA-VERKOSTOFESTIVAALI ON TÄÄLLÄ!

Tämä vuosi on kohta saatettu päätökseen ja alamme pikkuhiljaa virittäytymään joulun odotukseen. Sitä ennen ajankohtainen muistutus DiDan monipuolisesta kulttuuritarjonnasta!

Vammaisten päivän (3.12) tienoille on pääkaupunkiseudulla vakiintunut uusi, virkeä festivaali DiDa eli Disability Day Art & Action. Abilis on ollut tänäkin vuonna mukana järjestämässä ja suunnittelemassa DiDan verkostofestivaalia, joka tarjoaa monipuolisesti taidetta, kulttuuria ja tekemisen meininkiä. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat DiDan perusarvoja. Festivaalissa on paljon ilmaista ohjelmaa, myös lapsille ja nuorille. Lisätietoja ohjelmasta ja saavutettavuudesta löytyy verkkosivuilta www.disabilityday.net. Poimi suosikkisi ja sukella kulttuuriin! Lue lisää