top of page
Etsi

Oikeus lukea on vammaisten osallisuudelle tärkeää

Lukeminen auttaa ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa, toisia ihmisiä ja mennyttä aikaa. Lukutaito kehittyy vain lukemalla itselle sopivaa kirjallisuutta. Sadat tuhannet ihmiset pelkästään Suomessa tarvitsevat selkokielistä kirjallisuutta ja selkokielistä tietoa, voidakseen osallistua yhteiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ajan kulttuurisiin ilmiöihin. 

 

Oikeus nauttia taiteista ja siten osallistua oman maan kulttuurielämään, on yksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa luetelluista oikeuksista. Selkokielinen kirjallisuus on siis aivan olennaista vammaisten ihmisten osallistumisoikeuksien kannalta.

 

Hallitus kaavailee leikkauksia selkokielisen kirjallisuuden tukiin. Sitä on näkyvästi vastustanut niin Kehitysvammaliitto kuin lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinenkin. Meidän olisi pidettävä huolta jokaisen ihmisen oikeudesta pysyä mukana. Lukutaidon asiantuntijat ovat jo aiemmin muistuttaneet, selkokirjallisuuden jäävän helposti marginaaliin. Opetushallituksen selkokielisessä versiossa lukutaitostrategiasta todetaan näin:

 

“Osalle meistä lukeminen on helppoa. 

Osalle se on vaikeampaa.

Selkokieli on helppoa kieltä.

Jos lukeminen tuntuu vaikealta, 

selkokieli voi olla avuksi.”



Olen edistänyt selkokieltä myös Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnan jäsenenä. Olen huomannut, että monelle osallisuuden ammattilaiselle on edelleen aika epäselvää, mitä selkokieli on. Usein sen ajatellaan vain tarkoittavan selkeää viranomaiskieltä eli vaikkapa sitä, että Kelan lomakkeita ymmärtäisi ilman sosiaalialan ammattitutkintoa. Se on tietysti tärkeää sekin.

Selkokieli on sen sijaan aivan oma osaamisensa, jonka tuottamiseen tarvitaan selkokielen ammattilaisia. Selkokielisen mukauttamisen tekemisestä sain itse oman erinomaisen oppituntini viime vuonna, kun päätin käännättää Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n eduskuntavaalitavoitteet selkokielelle. Ymmärsin, miten epäselviä ja hämäriä käsitteitä ja lauseita olemme kirjoittaneet. Vaikka teksti oli ollut omasta mielestäni selkeä ja napakka, huomasin läähättäväni häpeästä joutuessani avaamaan kääntäjälle, mitä kullakin lauseella tarkoitamme.

 

Lopputulos oli niin ilmiselvä ja kirkas, että jäsenjärjestöjeni toiminnanjohtajat hihkuivat ilosta. Selkokieliset mukautukset auttavat siis meitä kaikkiaan parantamaan omaa viestintäämme. Ydin on kuitenkin siinä, että kaikkien kansalaisten täydet kansalaisoikeudet pääsevät toteutumaan. 

 

Haastan kansainvälisenä vammaisten oikeuksien päivänä 3.12.2023 kaikki tahot, jotka tuottavat työkseen tekstiä, etsimään tavan toteuttaa siitä selkokielinen versio edes silloin tällöin. Se osoittaisi myös aitoa sitoutumista yhdenvertaisuuteen, jota moni kuitenkin arvonaan pitää, vaikka vähemmän sitä käytännössä toteuttaa.

 

Toivon myös maan hallituksen ottavan vakavasti omat tavoitteensa lukutaidon edistämisestä. Se ei onnistu ilman selkokielisen kirjallisuuden tukemista.







Rosa Meriläinen

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry pääsihteeri

 

Kuva: Heli Sorjonen



54 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comentarios


bottom of page