Olen työskennellyt Abilis-säätiössä noin puolitoista vuotta hallinto- ja talouspäällikkönä. Päävastuullani ovat säätiön talous- ja hallintoasiat, ja teen tiivistä yhteistyötä niin Abiliksen työntekijöiden kuin ulkopuolisten tahojen, kuten Suomen ulkoministeriön, kanssa. Vastuullani on muun muassa talousraporttien laatiminen ja viranomaisilmoitusten tekeminen. Tässä blogikirjoituksessa kerron, millaista on hoitaa Abiliksen taloutta sekä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siihen liittyy kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Vaikka olen vastuussa taloushallinnosta, en hoida näitä tehtäviä yksin. Abiliksessa koko henkilöstö osallistuu talouteen liittyviin tehtäviin. Esimerkiksi projektihakemusten talousarvioiden ja raporttien tarkastaminen kuuluu kaikille ohjelmakoordinaattoreille. Erityisesti ohjelmamaiden työntekijät ovat avainasemassa varmistamassa, että ohjelmatuen varat käytetään oikein. He tekevät tiivistä yhteistyötä projektinsaajien kanssa, tarkistavat heidän laatimiaan raportteja ja raportoivat ohjelmakoordinaattoreille varojen käytöstä. Tämä yhteistyö varmistaa, että Abiliksen tuki tavoittaa ne ihmiset, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Taloushallinta on erityisen haastavaa, koska toimimme useissa eri maissa, joissa taloudenhoitokäytännöt ja valuuttakurssit vaihtelevat. Esimerkiksi valuuttakurssien muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä haasteita budjettien toteutumiselle. Suunnitelmia saatetaan joutua muuttamaan, jos raha menettää arvoaan odottamattomien valuuttakurssiheilahtelujen vuoksi. Tämä vaatii meiltä jatkuvaa joustavuutta ja kykyä mukautua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.
Pääsin äskettäin työmatkalle Ugandaan seuraamaan projektien taloudenhoitoa. Oli yllättävää huomata, että taloutta hoidettiin siellä edelleen pitkälti käsin, paperilla ja Excel-taulukoilla, kun taas Suomessa olemme tottuneet sähköisiin järjestelmiin. Selaillessani paksua talouskansiota, jossa oli yksityiskohtaiset tiedot projektin kuluista, ymmärsin konkreettisesti, kuinka erilaista työ voi olla kentällä verrattuna siihen, mitä teemme toimistossa Suomessa.
Ugandassa tapasin myös projektinsaajia heidän omissa kodeissaan. Oli vaikuttavaa nähdä, miten Abiliksen projektirahoitus on parantanut heidän elämäänsä. Vammaiset ihmiset kertoivat, kuinka heidän toimeentulonsa parani yhdellä lehmän ostolla, jonka he saivat säätiön tukemana. Tämä pieni, mutta merkittävä apu mahdollisti heille säännölliset tulot ja paransi heidän elämänlaatuaan huomattavasti. Aluksi vammaisia saatettiin syrjiä tai heitä ei arvostettu, mutta kun heidän toimeentulonsa parani, heidän asemansa yhteisössä koheni. Syrjintä väheni merkittävästi, ja heistä tuli yhteisönsä arvostettuja jäseniä.
Muutamalla sadalla eurolla voidaan tehdä valtava ero vammaisten ihmisten elämässä kehittyvissä maissa. Esimerkiksi yksi noin 8 000 euron arvoinen projekti voi auttaa jopa 20–40 vammaista henkilöä parantamaan toimeentuloaan.
Vaikka olen ollut Abiliksessa vasta lyhyen aikaa, olen jo nähnyt monia merkittäviä asioita. Työ on erittäin palkitsevaa, sillä näen konkreettisesti, miten säätiön tuki parantaa vammaisten ihmisten elinoloja. Ugandan matka avasi silmäni ja antoi minulle syvällisen ymmärryksen siitä, kuinka tärkeää työmme on.
Kollegani, jotka ovat työskennelleet Abilis-säätiössä pidempään, ovat nähneet ja kuulleet vielä enemmän vaikuttavia projekteja ja tarinoita. Heidän kertomuksensa inspiroivat minua jatkamaan tätä työtä ja muistuttavat siitä, kuinka paljon hyvää voimme saada aikaan yhdessä. Pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus. On hienoa olla osa organisaatiota, joka tekee merkittävää työtä vammaisten ihmisten hyväksi ympäri maailmaa.
Juha Vahtera
Abilis-säätiön talous- ja hallintopäällikkö
Comments