Kehitysyhteistyö on ollut tällä viikolla päivänpolitiikan polttopisteessä, kun hallitusneuvotteluita käyvät puolueet ovat kehy-tavoitteesta täsmälleen päinvastaista mieltä: perussuomalaiset haluavat leikata kehitysyhteistyövaroja, kun taas RKP haluaa Suomen saavuttavan kansainvälisen tavoitteen eli että kehy-rahojen osuus bruttokansantulosta olisi 0,7 prosenttia. Tiistaina evankelisluterilaisen kirkon piispat vetosivat hallitusneuvottelijoihin kehitysyhteistyön puolesta.
Suomi ei saa kääntää selkäänsä maailmalle, eikä maailman vammaisille. Abilis on tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä kehitysyhteistyömäärärahojen ja kehitysmaiden vammaisen oikeuksien puolesta. Minäkin olen välittänyt säätytalon kehy-pöytään toiveeni kirjauksista hallitusohjelmaan.
Olen toivonut, että osana ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaista linjaa kiinnitetään erityistä huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja tuetaan vammaisten omaa toimintaa. Abilishan tekee kehitysyhteistyötä juuri näin.
On tärkeää, että maailmalla Suomi korostaa vammaisten omaa aktiivista toimijuutta elinolosuhteidensa parantamiseksi, sillä monissa maissa vammaiset on pikemminkin totuttu ajattelemaan toimenpiteiden kohteena. Suomea ja Abilista tarvitaan, jotta vammaisten ääni pääsee kuuluviin.
Demokratian puolustaminen tarkoittaa sitä, että edistetään eri tavoin marginalisoitujen ryhmien osallisuutta ihan kaikkialla missä ylipäänsä tehdään ulkopolitiikkaa. Ulkopolitiikkaa tekevät nimittäin myös ne maat, jotka eivät ole demokratioita, eivätkä piittaa marginalisoitujen ryhmien toiveista.
Suomella on maailmalla hyvä maine vammaisasioissa. Meillä on niin sanottua osaamispääomaa, jonka tärkeä osa on Abiliksen pitkäjänteinen ja ammattimainen työ eri puolilla maailmaa yhteistyössä paikallisten vammaisliikkeiden kanssa.
Esimerkiksi Maailmanpankki on ollut erittäin kiinnostunut käyttämään juuri Suomen osaamista inklusiivisesta kehityksestä eli myös vammaisryhmät mukaan ottavasta jälleenrakennustyöstä Ukrainassa. Suomeen tulevat amerikkalaiset vierailijat ovat kuulemma pitäneet tätä esillä, sillä Suomen lisäksi myös USA:lla on vastaavaa osaamista. Tässä on yhteistyön ja tekemisen paikka, joka kuitenkin vaatii osaamispääomamme varjelemista eli vammaisten osallisuuden edistämistä kehittyvissä maissa ihan joka vuosi, vähintään nykyisessä laajuudessa.
Abiliksen kaltaiset vammaisten omaan toimijuuteen perustuvat järjestöt ovat maailmalla vähissä. Muutenkin voimme olla ylpeitä siitä, miten tärkeä rooli Abiliksella ja Suomella on ollut vammaisten oikeuksien edistäjänä osana kehityspolitiikkaa.
Suomi ja Abilis ovat olleet perustajina ”Global Action on Disability” -verkostossa, jossa on mukana maailman keskeiset kehitysrahoittajat. Tämän ansiosta meillä on vammaisten oikeuksien osalta upea näkyvyys YK:ssa. Suomella on maakuva vammaisinkluusion osaajana ja tätä maakuvaa ovat myös suurlähetystömme olleet vahvistamassa. Hyvä me ja hyvä Suomi!
Tuloksia saadaan pitkäjänteisellä työllä, jossa sitoudutaan sekä vammaisinkluusion periaatteisiin että annetaan Abiliksen kaltaisille toimijoille mahdollisuus suunnitella toimintaansa vuosikausia eteenpäin, rahoituksen ja poliittisen tuen jatkuvuuteen luottaen. Näin koko Suomi voi olla ylpeä kehitysyhteistyöosaamisestamme.
Rosa Meriläinen
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry pääsihteeri
Abilis-säätiön kummi
📸Heli Sorjonen