Vuosi 2024 on historiallinen Suomessa, sillä vietämme ensimmäistä kertaa syyskuussa vammaishistoriakuukautta. Tämä kuukausi tuo esille vammaisten henkilöiden historiaa, joka on jäänyt pitkälti piiloon virallisten historianarratiivien varjoihin. Ilahduttavan moni taho on osallistunut tapahtumaan jakamalla tarinoita, tietoa ja kokemuksia sosiaalisessa mediassa hashtagilla #vammaishistoriakuukausi.
Yksi merkittävä tapahtuma kuukauden aikana oli Historian vallattomat – Näkökulmia vammaishistoriaan -seminaari, joka pidettiin syyskuun 11. päivä. Seminaari tarjosi monipuolisen ja inspiroivan katsauksen vammaishistoriaan. Keskustelut olivat laaja-alaisia, ulottuen vammaisten henkilöiden näkyvyydestä historiassa, termien käytöstä ja siihen, miten vammaishistoria kytkeytyy ihmisoikeuksiin. Esillä oli myös katsaus vammaisaktivismiin, joka on ollut merkittävässä roolissa vammaisten oikeuksien edistämisessä ja yhdenvertaisuuden saavuttamisessa.
Miksi vammaishistoria on tärkeää?
Vammaishistorian tarve on selkeä: se valottaa unohtuneita tarinoita ja toimijoita, joita ei usein ole muistettu historiallisissa teksteissä. Perinteisesti vammaishistoriaa on lähestytty lääketieteellisestä näkökulmasta, jossa vammaiset on nähty hoidon tai "korjaamisen" kohteina. Tämä kapea näkökulma jättää huomiotta sen tosiasian, että vammaisia henkilöitä on ollut kaikkialla historiassa aktiivisina toimijoina ja yhteiskunnan rakentajina.
Vammaishistorian tunteminen kasvattaa tietoisuutta ja vahvistaa yhteisöjen sisäistä luottamusta ja aktivismia. Se auttaa ymmärtämään, että:
Vammaisia toimijoita on ollut aina, mutta heidän tarinansa on usein jäänyt kirjoittamatta.
Vammaisaktivismin rooli on ollut merkittävässä asemassa vammaisten oikeuksien ajamisessa. Aktivismin kautta vammaiset ovat saaneet äänensä kuuluviin ja taistelleet oikeuksiensa puolesta, muuttaneet lainsäädäntöä ja vaikuttaneet laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Vammaishistorian tutkiminen ihmisoikeusnäkökulmasta on olennaista. Tästä näkökulmasta katsottuna vammaishistoria tuo esille monia epäkohtia, joita vammaiset ovat kohdanneet, ja miten nämä ongelmat ovat edelleen läsnä nykypäivänä.
Vammaishistoriaan liittyy myös kysymys siitä, miten yhteiskunta kohtaa vammaiset henkilöt: nähdäänkö heidät aktiivisina toimijoina, vai edelleen avunannon ja hyväntekeväisyyden kohteina? Jos unohdamme vammaishistorian ja sen merkityksen, voimme menettää myös osan ihmisoikeuksistamme.
Vammaishistoria ja Abilis-säätiön työ
Vammaishistorian ja ihmisoikeuksien edistäminen on myös Abilis-säätiön sydämen asia. Abilis-säätiö työskentelee ympäri maailman vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen puolesta. Säätiön toiminnan ytimessä on ajatus siitä, että vammaisilla ihmisillä tulee olla samat mahdollisuudet kuin muilla kansalaisilla toimia yhteiskunnassa ja tehdä omia päätöksiään. Vammaishistoria muistuttaa meitä siitä, että tämä työ on ollut vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja, jatkunutta taistelua, joka on mahdollistanut monet oikeudet, joita tänä päivänä pidämme itsestäänselvyyksinä.
Abilis-säätiö juhlistaa tätä vammaishistoriakuukautta ja sitoutuu jatkamaan työtään, jotta tulevaisuuden historiaan tallentuvat entistä vahvemmat tarinat vammaisten ihmisoikeuksien edistämisestä ja yhdenvertaisuuden saavuttamisesta.
Vammaishistoriakuukauden tarkoituksena on vahvistaa tietoisuutta ja antaa tilaa vammaisille toimijoille historiassa ja nykypäivänä. Vammaisia henkilöitä on aina ollut ja tulee aina olemaan – ja heidän historiansa on meidän kaikkien historiaa.
Maija Koivisto
Kirjoittaja on kuuro viittomakielinen Abilis-säätiön hallituksen jäsen, joka kuuluu vammaishistoriakuukauden käynnistäneeseen vammaishistoriaverkostoon ja viimeistelee väitöskirjatutkimusta kuuroihin kohdistuneesta eugeniikasta
Linkit:
Comments