top of page
Etsi

Matka tutkimuksesta kohti vammaisinklusiivisempia seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita Tansaniassa


Ei tutkimusta meistä ilman meitä

 

Monet kehittyvien maiden vammaiset naiset ja tytöt navigoivat maailmassa, joka ei ole suunniteltu heitä varten. Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalvelut on suunniteltu vain tiettyjä aisteja, mielenlaatuja ja kehotyyppejä ajatellen. Tämä on liian usein myös osa tansanialaisten vammaisten naisten ja tyttöjen todellisuutta. Erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut sekä niihin liittyvä tieto ovat heidän saavuttamattomissaan.

 

Tansanialainen vammaisliikkeen johtaja, näkövammainen kolmen lapsen äiti kuvailee omaa kokemustaan seuraavasti: "Kun pääsin sairaalaan, sairaanhoitajat yllättyivät nähdessään minut. He kohtelivat minua kuin näkevää. Sairaanhoitaja käski minun istua penkille ja odottaa siellä muttei kertonut missä penkki oli. Käytin valkoista keppiä löytääkseni penkin ja sitten istuin odottamaan häntä. Kun pääsin synnytyssaliin, tilanne vain paheni. Minulle puhuttiin halventavasti ja tunsin oloni noloksi ja epämukavaksi. Onneksi esikoiseni syntyi lopulta turvallisesti.” 


Minulla oli etuoikeus tehdä tutkimusyhteistyötä tansanialaisen vammaisliikkeen kanssa vuosina 2018–2022. Väitöskirjatutkimukseni tarkasteli tansanialaisten tyttöjen näkemyksiä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista.

Yhteistyö tansanialaisten vammaisjärjestöjen kanssa mahdollisti kulttuurisensitiivisen tutkimusotteen haastavan tutkimusaiheen parissa, josta on olemassa rajoitetusti tutkimustietoa. Abiliksen, Fida Internationalin (Fida) ja Suomen lähetysseuran tuella väitöskirjasta on tuotettu myös selkokieliset versiot.

 


Tuoreesta tutkimustiedosta pontta vammaisinkluusiolle terveyssektorilla

 

Olen työskennellyt Tansaniassa Fidan palveluksessa vuodesta 2014 lähtien, jonka aikana Abilis ja Fida ovat tehneet monipuolista yhteistyötä. Sittemmin tuore tutkimustieto on mahdollistanut huomion keskittämisen vammaisten tyttöjen ja naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen.

 

Suomen lähetysseura on ollut merkittävä yhteistyökumppanimme vammaisten henkilöiden seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisessä, sekä politiikkasuositusten että terveyssektorin kehittämisen näkökulmasta. Yhteistyömme tähtää siihen, että jokainen vammainen henkilö saa tarvitsemansa palvelut myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden osalta, ihmisoikeusperustaisesti!

 

Suomen ulkoministeriön tuella, Fidan ja Suomen lähetysseuran paikallisten kumppanien kanssa Arushassa ja Taborassa sijaitsevista aluesairaaloista on kehitteillä huippuyksiköitä, jotka erikoistuvat vammaisinklusiivisiin seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin. Tämä työ on merkittävää, sillä pelkästään Taborassa sijaitseva Nkingan aluesairaala vastaa 7 miljoonan ihmisen terveyspalveluista.





Taborassa sijaitsevassa Nkingan aluesairaalassa koulutettiin tammikuussa yhteensä 235 terveydenhuollon ammattilaista vammaisinklusiivisten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden tarjoamiseen. Kuvassa on osa koulutukseen osallistujista. Eturivissä kouluttajat vasemmalta: Virpi Mesiäislehto (Fida), Taramaeli Ndossi (terveysministeriö), Mariam Matias (Sokeainliiton (TLB) puheenjohtaja Taborasta), Angelina Masali (Vammaisjärjestöjen kattojärjestön (SHIVYAWATA) sihteeri Taborasta, ja Liikuntavammaisten järjestön (CHAWATA) sihteeri Taborasta), Elizabeth Paul (Kuurojenliitto (CHAVITA) Taborasta), sekä Happiness Koisianga (Vammaisjärjestöjen kattojärjestön sihteeri (SHIVYAWATA) Arushasta).



Hankkeessa toteutetun koulutuksen myötä terveydenhuollon ammattilaisten ymmärrys vammaisten henkilöiden kehollisesta itsemääräämisoikeudesta kasvoi 30 prosenttia. Selianin aluesairaalassa Arushassa työskentelevä lääkäri, Christopher Kipuyo, kuvaa koulutuksessa oppimaansa: ”Opin, että tietoon perustuvan suostumuksen voi antaa vain potilas itse, vammasta riippumatta. Ei käy, että muut ihmiset päättävät heidän puolestaan.” 

 

Huippuyksiköissä kehitettävä malli tukee terveysministeriön edistämää inklusiivista terveyssektorin kehitystä kansallisella tasolla. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman vammaisjärjestöjen asiantuntemusta ja verkostoja.

 

Näistä verkostoista minulla on ilo hyödyntää asiantuntijayhteyksiä myös uusissa tutkimushankkeissa, kuten Tanzabilities-hankkeessa, jossa kehitetään vammaisinklusiivisten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen opetussuunnitelmaa osaksi lääkäri-, sairaanhoitaja- ja kätilöopintoja.






Inklusiivisiin terveyspalveluihin sisältyy myös esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimusten huomioiminen. Fida toteutti yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa selvityksen Nkingan aluesairaalan tarvitsemista muutoksista. Kuvassa Fidan tansanialainen hankekoordinaattori, Seth Johnson, mittaa vastaanottotiskin korkeutta, joka ylittää esteettömyysvaatimukset 42 senttimetrillä.



Muutosvoima piilee vammaisten naisten ja tyttöjen johtamissa järjestöissä

 

Vammaisten naisten ja tyttöjen johdolla on mahdollista edistää vammaisinklusiivista politiikkaa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja Tansaniassa. Helmikuussa käynnistyi 2-vuotinen Androse Disability Organizationin Unlocking Voices -hanke, jota johtavat tansanialaiset vammaiset naiset ja heitä edustavat järjestöt. Hanketta rahoittaa Abilis-säätiö Suomen kehitysyhteistyövaroin.

 

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa vammaisten naisten ja tyttöjen tietoutta seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista, jotta heillä olisi valmiudet vaikuttaa päätöksentekoon ja terveysministeriön alaisiin politiikkaohjelmiin. Hankkeeseen kuuluu myös väitöskirjani tulosten viestiminen tansanialaiselle vammaisliikkeelle, päättäjille, valtion virkamiehille ja tiedeyhteisölle.




 

Iloitsen koulutustilanteista, joissa saan tehdä yhteistyötä eri sidosryhmien edustajien kanssa. Tässä koulutuksessa kanssafasilitaattoreina oli mukana vammaisjärjestöjen naisedustajia, terveysministeriön edustaja ja sairaalan henkilökuntaa. Taustalla lukee 'Golden rules', joista yksi kuuluu näin: 'Jos et ole varma, kysy vammaiselta henkilöltä itseltään'. Monille terveydenhuollon ammattilaisille tämä tulee yllätyksenä, sillä monen mielestä luontevampaa olisi kääntyä avustajan tai perheenjäsenen puoleen.


Mielestäni suurin haaste kansainvälisessä kehitysyhteistyössä on se, että resurssit eivät ole siellä, missä kestävän muutoksen voimat ovat. Abiliksen tapa kanavoida varoja kehitysmaiden vammaisjärjestöille on erinomainen keino vastata tähän haasteeseen. On aina ilo olla yhdistämässä tansanialaisia vammaisjärjestöjä Abiliksen maatoimiston henkilöstön kanssa, erityisesti silloin, kun he haluavat edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

 

Tansanialainen vammaisliikkeen johtaja Happiness Koisanga kuvaa viimeaikaisia kehitysaskeleita: ”Olemme ottaneet jättiharppauksia, kun terveysministeriö on kutsunut meidät mukaan toimenpideohjelman suunnitteluun, jotta niissä aidosti huomioitaisiin vammaisten naisten ja tyttöjen asiat. Lisäksi olemme toimineet kouluttajina terveydenhuollon ammattilaisille, mikä kertoo siitä, että olemme taas hieman lähempänä 'ei mitään ilman meitä' -tavoitetta.”

 

Jyväskylän yliopiston myöntäessä minulle Hyvä väitöskirja -palkinnon, kanavoin palkintosumman Abiliksen kautta tansanialaisille vammaisjärjestöille vammaisten naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävään työhön. Heidän johtajuutensa mahdollistaminen on avain muutokseen!





Virpi Mesiäislehto


Fidan ohjelmaneuvonantaja, kehitysyhteistyö


 



104 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki
bottom of page